lääkkeen lopetuksesta pahimpien
vieroitusoireiden vallassa;
nyt voin paljon paremmin ja tiedän kyllä,
että oli Azonan aika lähteä iäksi
olen nyt jopa virkeämpi ja kaikki
näyttää astetta selkeämmältä
terapeutin rohkaisemana olen pikkuhiljaa
kokeillut erilaisia meditaatio-harjoituksia
joiden parantavaan vaikutukseen en
ensin uskonut lainkaan, kunnes nyt,
minusta tuntuu että olen saavuttanut
yhtäkkiä jonkin levollisen kaltaisen
mielentilan; kaikki on jollain oudolla
mutta ihanalla tavalla suhteellisen ok.
ihmeellistä
uskon vahvasti hyvän ruokavalion
ja riittävän energian ja vitamiinejen
saannin vaikuttavan myös omalta
osaltaan vointiin myönteisesti.
edelleen kyllä ahdistaa ja "ihmisten
ilmoilla" olen edelleenkin se sama
pelokas ja empivä hiiri kuin ennenkin,
mutta jotenkin osaan silti suhtautua
siihen eri tavalla, kuin ennen.
kävin tänään vuositarkastuksessa
ehkäisyneuvolassa ja en voi vieläkään
uskoa, että vaaka näytti 49
musta on tuntunut entistä suuremmalta,
vaikka paino onkin todellisuudessa muutaman
kilon laskenut.
en voi vain käsittää, peilistä
ei katso nelinumerolla alkava luku..
en ole ollut virallisesti alipainon puolella
varmaan yli vuoteen tai kahteen,
ja varsinkin nyt se on vähän huvittavaa
kun syön "ravitsemussuositusten
mukaisesti" noin 2000kcal/päivä..
oodi vegaaniudelle!
ehkäisyneuvolan nuori nainen sai
minut tuntemaan itseni jonkinlaiseksi
pikkuruiseksi lapseksi aikuisen naisen
sijaan
tai oikeastaan minusta tuntuu ihmisten
seurassa nykyään aina siltä;
olen pieni, avuton, epävarma lapsi
joka ei tiedä mistään juuri mitään
ja joka piipittää tervehdyksen pienellä
pikkiriilkisellä äänellään kassatädille
vastaukseksi siihen haluaako hän
kuittia ja joka punastelee ja aina
kaataa sen pyöräjonon kumoon ja
tiputtaa sen kukkaron sisällön pitkin
apteekin marmorilattioita juuri sen
pojan jalkojen juureen jota aina silloin
tällöin salaa ihailee turvallisen välimatkan erottaessa paikallispubissa.
se olen minä.
minä en kestä niitä jollain tapaa
inhottavan sääliviä kasvoja jotka
ovat aina vastapäätä,
niitä jotka haluavat näyttää
ymmärtävänsä vaikkeivat mitään sen
kaltaista tee
ja kun ne suut hiljentävät ääntään
samankaltaiselle
tasolle kuin omani niin että minusta
ei tuntuisi niin kiusalliselta ja minä
vain ajattelen että hitto miksen vain
voi käyttäytyä kuin ikäiseni niin
että minä vihaan sitä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti