sietää täysin normaaleissa mittakaavoissa
olevia tilanteita ja muotoja
yksi täysin huono päivä ja kaikki
muukin käy yhtäkkiä hyvin hankalaksi
valvominen tulee taas kuvioihin ja
tässäkö sitä taas mennään?
inhottaa.. miten masennus ja itsetuho
ovat niin helposti saavutettavissa
se on vain
n a p s
ja tervetuloa takaisin helvettiin.
miksi siedettävän ja kaoottisen
raja on niin häilyvä?
milloin tahansa voi astua täysin
vahingossa väärälle puolelle,
kuin aivot olisivat kääntäneet jotakin
väärää vipua kauan sitten ja siitä
aiheutunut harmi on peruuttamaton
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti